Kesän aikana bloggailuinto oli yhtä runsasta kuin auringonpaiste... Tämä vaan jäi, mutta otetaanpa nyt lyhyt kooste kesästä, johon on mahtunut iloa ja surua. Elämää siis.

Kesän päätapahtuma Toko SM oli tänä vuonna Kuopiossa. Poppis ei osallistunut, mutta minä olin lauantaina talkoissa ja sunnuntaina yleisössä. Katri ja bc Mervi majoittuivat meille ja heitä toki kovasti peukutettiin. Mervi oli ihan mahtava!!! Toinen ihana oli tietty Poppisen puolisisko Zip, joka hienosti pronssille! Oli kiva viikonloppu ja mukava nähdä tuttuja. KPSH:n Team hoiti kisat hienosti ja edellisten Kuopion kisojen vast.koetoimitsijana on sanottava, että edelliset kisat oli huiput, mutta nämä oli vielä paremmat! Hienoa!

Heti kisaviikonlopun jälkeisenä maanantaina Iiris meni huonoon kuntoon. Tiistaina oli aika saattaa Iiris viimeiselle matkalleen. Iiris oli pieni koira, joka teki elämässään suuria tekoja. Silloin, kun kukaan muu ei olisi saanut minua ihmisten eteen, Iiris sai. Iiris oli oma kasvattini ja kulki rohkeasti mukanani yli 16 vuotta. Oli suuri etuoikeus saada elää niin pitkä yhteinen elämä. Iiriksen nukahtaessa ikiuneen kuiskasin sille vielä "kiitos". Vaikka rakkaat ovat poissa täältä, ovat Sabi, Tessa, Jo-Jo ja Iiris aina mukana. Sydämessä. Kiitos jälleen Liisa Jalkaselle Tuhatjalkaan.

Muutama päivä Iiriksen poismenon jälkeen treenailin Popin kanssa ja treenit meni täydellisesti, tuli iloa murheeseen. Sitten Pop juoksi pallon perässä, kierähti selälleen ja huusi suoraa huutoa kivusta. Siinä koiran luokse juostessa ehdin ajatella jo vaikka mitä. Popin rauhoituttua ja päästessä ylös aristi vähän toista takajalkaa, mutta alkoi liikkua normaalisti. Tälle ei nyt ole löytynyt sitten mitään syytä. Saman tyyppisiä juttuja tuli vielä seuravalla viikolla muutama, tosin huomattavasti lievempinä Tästä sain kuitenkin kimmokkeen varata Poppiselle kuvausajan mahd. pian. 

Tästä meni ehkä viikko, niin Tio sairastui. Tämäkin oli aika mystistä. Vein sen lääkäriin, että tämä koira ei ole nyt kunnossa, vaikkei sillä ole mitään selkeää oiretta. Siltä otettiin vérikokeet, kuvattiin vatsaontelo (olin varma, että löytyy syöpä) ja otettiin virtsanäyte. Oikeastaan mitään muuta ei löytynyt kuin mahd. viite pissitulehdukseen. Eläinlääkäri epäili enemmän, että Tio olisi reagoinut Iiriksen poismenoon. Olihan Iiris ollut Tion elämässä aina, mutta oirehdinta alkoi äitini luona Tion ollessa hoidossa? Jokatapauksessa Tio siitä sitten vähitellen palautui normaaliksi. Ja jotta nyt Runekaan ei olisi kolhuilta säilynyt, niin sekin jumahti kesän aikana ihan totaalijumiin ja oli ihan hommaa saada se sitten kuntoon.

Pop kävi sitten kuvissa ja tulokset: Lonkat B/B, kyynärät 0/0, polvet 0/0, terveet olat, terve selkä. Silmätarkastus siis vielä tekemättä. Toiveena oli kiva ja terve koira, mutta sen päälle tuli vielä kauneuttakin ;) Kiitos vaan kasvattajalle :)

Tokoa on toki tehty pitkin kesä ja vähän jälkeä. Poppisen treeneihin on vaikuttaneet minun ongelmat polven ja selän kanssa ;( Jälkeä tehtiin ihan törkeen vähän, johtuen myös työkiireistä. Sen verran kyllä tehtiin, että mm. tipuin suohon ja eksyn metsään. Onneksi Paulan tosi taitava hakukoira Sylvi etsi ja pelasti minut! Siellä suossa kyllä ajattelin, että saa muut jäljestää, mä vaan tokoilen. Perkele.

Kisaamista tänä kesänä harjoitteli vain Popin bändikaveri Rune. Ekasta kisasta alokasluokan ykkönen ja jtn 170 ja rapiat pistettä. Rune kävi myös luonnetestissä +95 pisteen edestä, oli myös laukausvarma. Rune antoi hyökkäystilanteessa tilaa hyökkääjälle ja katsoi ilmeellä "tän mäkin tahdon nähdä". Rune nimittäin oli todistamassa kun vedin yksi aamu kilarit minun aamutreenejä häirinneille kaupungin virkaintoisille kenttähemmoille...

Jotain tulosta ne Popin tokotreenitkin tuottivat: osallistuttiin Pohjois-Savon kennelpiirin nuorten koirien tokoringin pääsykokeeseen ja tultiin valituksi rinkiin. Pääsykoe ei tietenkään mennyt ihan priimasti ja kehitin kamalan jännityksen siihen. Mutta pääasia, että sen verran osattiin (vaikka heitin valitsijoita melkein noutokapulalla...) että porukkaan päästiin. Taso oli korkea ja muutava lupaava koira ei vielä tällä kertaa mukaan päässeet.

Pääsykoetta seuraavana päivänä oltiin Varkaudessa koulutuksessa. Ensin Satu Taskiselle näytettiin tunnaria, joka ei pelittänyt ja kaukoja, jotka nekään ei pelittäneet. Tuli taas hyvät vinkit! Oili Huotari oli uusi tuttavuus, hänelle näytettiin sitä ikuista seuraamista. No hyvin tuli esille ongelmat ja oikeesti vähän v*tutti kun saatiin niin perusohjeet. Ei siksi, etteikö se olisi juuri ollut sitä mitä meille pitikin sanoa, vaan siksi, että olen hemmetti siirtänyt sitä kehään menon ja kontaktin vaatimista vaan koko ajan eteenpäin. Huono minä :( Mutta saatiin ihan hyvästi asian suhteen patistusta ja kappas, viikossa mentiin jo paljon eteenpäin. Tämä on nyt pidetty koko ajan mielessä. Minulla oli tähän projekti, jonka toteutus oli jäänyt puolitiehen.  Muuten olis ollut kyllä aika luuseri-olo, mutta onneksi kåsittelen asioita enemmän tasolla *katotaan prkl, me kyllä vielä osataan!* :D Mut kaikkinensa ihan tosi hyvä koulutuspäivä, toivottavasti jatkoa seuraa...

Häiriöiden (ja nyt treeneissä todettuna, myös hyvän seuran) vuoksi hakeuduttiin KPSH:n tokoryhmään. Päästiin ryhmään ja treenit ovat sunnuntai-päivisin, mikä oli töiden vuoksi ainut mahdollinen päivä. Sattui hyvä tuuri, päästiin kivaan ryhmään ja nyt pari ekaa kertaa on olleet oikein antoisat.

Tässä vielä nopea kooste tämän hetken liikkeiden tilasta:

Paikka istuminen. voisin jättää ylimääräiset avut pois (pallo).
Paikkamakuu: Kääntyy lonkka-asentoon aika helposti. En puutu tähän ennen avo-kisaa.
Seuraaminen: On parempaa, tekemistä silti riittää. Olen tyytynyt nyt matalampaan kontaktiin, mutta sen pitää olla koko ajan stabiili. Paikka ollut yleensä ok, välillä poikittaa. Tässä eniten harjoiteltava edelleen kontaktia ja perusasentoja, tekee tosi hitaat istumiset.
Jäävät: Nämä ok, ellei istu kun sanotaan stop... (mutta istuu aika hitsin hyvin tässä ;) )
Luoksetulo: Stoppeja tehty, tästä en vielä jaksa kamalasti ressata,
Ruutu: Sekä merkki että ruutu on vielä aika suurpiirteiset. Asenne tosi hyvä, pitää tehdä välillä paikka-treeniä.
Ohjattu: Tämä on perussettinä hyvä. Viime su teki mielettömän hienon vasemman puolen kaarella ja takaanostolla!
Hyppynouto: Kaikilla kapuloilla ja joka koolla ok. Myös vinot, hämykäskyt etc. Tämä on nyt ehkä se meidän paras liike... No se on ehket tokon helpoin liike ylipäätään...
Tunnari: No tän eteen olen tehnyt aika paljon hommia. Ongelmana on, että saattaa nostella muita (joskus hutiloi ja tuo viereisen). Välillä liian innokas. Toisaalta myös paljon hyviä treenejä. Tarvitsee ehdottomasti häiriöitä tähän.
Kaukot: No daa... Avossakin jos liikaa intoa, niin peppu saattaa vähän liikahtaa. Nyt oon tehnyt vaihtojen kans paljon hommia ja kyllä ne päivittäiset kolmet - neljät (x aika monta vaihtoa) kaukotreenit alkaa näkyä. Kun itse olen hidas ja rauhallinen, koirakin on... Yllättävää :)

Ja tästä kai se syksyinen treenikausi sitten lähtee...