Siirsin kaukon treenaamista vähän eteenpäin, kun piti vaan saada se avo-kauko kuntoon, ettei vahingossa tarjoa väliin seisomista. Toinen haasteellinen juttu on tietysti tunnari. Ja seuraaminen. Eli ne ovat nyt tärkeimmät asiat. Luoksetulon maahanmenoja olen treenannut aika paljon lenkillä esim. kierrättämisellä.
Maanantaina Annen ja Mariannen kanssa. Tein tunnarin. Liikkuri vei mutta tuli itse lähelle. Teki tosi hyvin. Ja osasin päättää sit siihen!!! Sitten tehtiin ruutua, kokeilin, että jos on ruudun sisällä ja sanon uudestaan ruutu, että pysyykö sisällä. Pysyy :) Tehtiin ehket muutakin, mutta en muista.
Viikolla tehtiin sit uusiksi tunnaria ja meni ihan persilleen. No meitin yhden kurssilaisen kanssa asiaa, jolla samoja onglemia. Poppishan saattaa mennä kapuloille liihan kovaa, sitten häslää jne. Lisäksi jos kapulat rivissä, en tykkää siitä että menee keskelle vaan olisi kivempi jos aloittaisi toisesta päästä. Samoin kuuin ringissä, aloittaisi aina vasemmalta puolelta. En tiedä toimiiko tämä, mutta ajatus olisi, että kun kapuloille mennessä on tehtävä että lähtee tietysti kohtaa, niin keskittyisi paremmin. Kotona yritykset toimineet tosi hyvin, tänään hallilla ei niin hyvin. Jos kapulat ringisä, laitan ne pesuvadein ympärille ja ohjaan Popin vasemmalta puolelta. Kun rivissä, pesuvati on vasemmassa päässä ja se pitää kiertää ennen kapuloille menoa. Kotona on toiminut hyvin. No katsotaan.
Kaukoja on tehty jonkin verran. Olen kokeillut vähän eri tavoilla. Tämä on mennyt eteenpäin, mutta ei kyllä vielä kestä häiriöitä yhtään ja treeneissä on jotenkin sen verran enemmän kierroksia, että siellä vaikeampaa. Toisekseen, siellä on tullut epäonnistumisia ja pitäisi sada sinne nimenomana niitä onnistumisia! Aion nyt tehdä häiriöissä oikein idioottihelppojajuttuja, jotta pääsen vain palkkaamaan tosi hyvin.
Tänään Popin tokoryhmän treeneissä tehtiin siis tunnari. Toi kerran väärän,. nosteli muita, mutta sitten teki kaksi hyvää.Oli myös yksi nami, mutta ei se nyt kyllä auttanut yhtään, päinvastoin. Lisäksi tehtiin häiriöseuraamista, liikkeelle lähtöjä etc. Jouduin kerran huomauttamaan, mutta sen jälkeen parempi. Sitten sivuaskeleita, joita ei ole tullut kauheasti treenattua viime aikoina - ja sen kyllä huomasi. Paikallamakuussa jäin näkyviin ja menipäs vipuun ja haisteli. Kävin tästä ärähtämässä ja sen jälkeen oli hyvä. Tehtiin myös ruutu silleesti, että matkan varrella oli väkeä. Kiersi ensin ja sitten väkeä vähän siirrettiin helpompaan kohtaan ja sitten meni hyvin.
Voittajaluokkaan ei olla kyllä menossa ihan heti, turha räpeltämään kun ei vielä osata. Mutta kiirekös tässä.
Niin ja pikkuisen oli ihanaa mennä treeneihin aamulla "hiukka väsyneenä" kun Katja teki omalla aamukahvivuorollaan VOHVELEITA!!! Ihania!
sunnuntai, 14. lokakuu 2012
Kohti voittajaluokkaa
sunnuntai, 14. lokakuu 2012
Pop kävi kisoissa.
Tokossa ei kisata ihan niin tiuhaan kuin vaikkapa agilityssa. Tietysti sekin auttaa, millä taktiikalla edetään. Poppisen kanssa on ajatuksena kisasta yhden ykkösen verran kussakin luokassa, koska e evl:aa vartenhan tässä treenataan.
Vuorossa oli Poppisen toinen tokokoe, nyt siis avoimessa luokassa. Kisajärjestyistä vastasi Savon Nuuskut, tuomarina oli Mauri Pehkonen ja liikkurina Tuija Löppönen. Tuijan liikkuroimana kilpailija tuntee olevansa kyllä hyvissä käsissä :)
Paikkamakuu 10
Tässä Pop oli jotenkin kuutamolla alussa, en tykännyt jätöstä yhtään. Sitten Poppis posuili haistelemalla maata ja kääntyi lonkalle. Lonkalle kääntymiseen en ole vielä puuttunut, mutta haisteluun kyllä. No ehkä tuomari ei nähnyt juuri niitä haisteluhetkiä.
Seuraaminen 9
Oli Popin tämän hetken seuraamiseksi ihan ok. Jätti yhden istumisen tekemättä, mutta mä taisin tyriä tämän huonosti pysähtymällä. Vireeseeen olin oikein tyytyväinen ja oli aika tasaisen tuntuista.
Liikkeestä maahan 10
Tämä on Poppiselle helppo.
Luoksetulo 10
Tähän olin tosi tyytyväinen, Oli tosi hyvä vauhti ja tuli asenteella suoraan perusasentoon.
Liikkeestä seisominen 10
Tämä vähän jänskätti, koska Poppis tarjosi vielä muutama viikko sitten itsepintaisesti liikkeestä istumista. (Teki kyllä tosi hyviä istumisia stop-käskyllä :D ) Tämä oli tosi hyvä!
Nouto 10
Nosti vähän rumasti, toi hyvin.
Kauko-ohjaus 10
Tämä on ollut meidän toinen probleema, peppu meinaa liikkua kun on yhtään liian skarppina. Ihan pikkuisen liikkuui toiselta puolelta, meidän onneksi ei tuomarin puolelta ;) . Katteli välillä myös likkuria...
Hyppy 10
No tää on Poppiksesta paras liike, noudoilla tai ilman.
Kokonaisvaikutelma 10
Oli kiva, että meno näytti ilmeisesti yhtä kivalle kuin meistä tuntui. Pehkonen kejhui yhteistyötä ja sanoi, että koira on nopea, mutta tarkka :)
Jos paikkamakuuta ei lasketa, Popin kanssa oli ihana olla kehässä, oli sama tunne kuin treenatessa. Minua ei jännittänyt ja heti seuraamisen alusta lähtien tuntui sille, että hyvin menee. Kehään meno onnistui, tätä on nyt treenattu. Lisäksi viimeistelytreenien perusasentovahvistukset siirtyi hienosti kisaan, ei ollut vinoutta ja virittyi hienosti käskystä.
Loppupisteet 198p. kunniapalkinto ja luokkavoitto!
Koiria oli joku 12 ja monta tosi hyvää! Meitä ennen oli mm. tosi hyvä kelpie. Alokasluokastakin tuli tosi paljon ykkösiä ja ihan ansaitusti! Saatiin palkinnoksi reppu ja ruokalahjakortti - tämmöisistä palkinnoista mä tykkään :)
Niin, ja mikäs se on kisatessa, kun "POP Fan club" ;) oli paikalla! Meitä oli kannustamassa vaikka kuinka monta, KIITOS <3 Ainiin, palaute oli, et minä en ansaitse kierrosta viereisessä baarissa, kun saatiin seuraamisesta vain 9 :D Hirrrrveen tiukkoja ovat :D .
Mietin kisan jälkeen sitä, miten kannustusjoukot vaikuttaa omaan fiilikseen. Asiasta voi ottaa paineet ja alkaa jännittämään, kun ovat tulleet juuri meitä katsomaan. Ja entäs jos epäonnistutaan? Osa porukasta jättivät omat hallitreeninsä väliin ja tulivat katsomaan meitä! Ehkä tämä minun henkinen valmentautuminen on tosiaankin saanut aikaan jotain... Minusta oli ihan tosi huippua, kun meijän tiimi oli mukana ja oli tosi hyvä fiilis mennä kehään :) Vuoroa odotellessa sai rupatella ja sitten kun otin Poppiksen kanssa latautumishetken ennen kehää, saatiin keskittyä. Jännitystä on poistanut kyllä sekin, että tiesin kisaan osallistuessa, että Pop osaa kaikki asiat. Kaikki ei mene täydellisesti tietenkään aina, mutta osaamista on sen verran, että epäonnistuminen olisi pikemminkin vahinko.
Poppis on ihgu <3
Vuorossa oli Poppisen toinen tokokoe, nyt siis avoimessa luokassa. Kisajärjestyistä vastasi Savon Nuuskut, tuomarina oli Mauri Pehkonen ja liikkurina Tuija Löppönen. Tuijan liikkuroimana kilpailija tuntee olevansa kyllä hyvissä käsissä :)
Paikkamakuu 10
Tässä Pop oli jotenkin kuutamolla alussa, en tykännyt jätöstä yhtään. Sitten Poppis posuili haistelemalla maata ja kääntyi lonkalle. Lonkalle kääntymiseen en ole vielä puuttunut, mutta haisteluun kyllä. No ehkä tuomari ei nähnyt juuri niitä haisteluhetkiä.
Seuraaminen 9
Oli Popin tämän hetken seuraamiseksi ihan ok. Jätti yhden istumisen tekemättä, mutta mä taisin tyriä tämän huonosti pysähtymällä. Vireeseeen olin oikein tyytyväinen ja oli aika tasaisen tuntuista.
Liikkeestä maahan 10
Tämä on Poppiselle helppo.
Luoksetulo 10
Tähän olin tosi tyytyväinen, Oli tosi hyvä vauhti ja tuli asenteella suoraan perusasentoon.
Liikkeestä seisominen 10
Tämä vähän jänskätti, koska Poppis tarjosi vielä muutama viikko sitten itsepintaisesti liikkeestä istumista. (Teki kyllä tosi hyviä istumisia stop-käskyllä :D ) Tämä oli tosi hyvä!
Nouto 10
Nosti vähän rumasti, toi hyvin.
Kauko-ohjaus 10
Tämä on ollut meidän toinen probleema, peppu meinaa liikkua kun on yhtään liian skarppina. Ihan pikkuisen liikkuui toiselta puolelta, meidän onneksi ei tuomarin puolelta ;) . Katteli välillä myös likkuria...
Hyppy 10
No tää on Poppiksesta paras liike, noudoilla tai ilman.
Kokonaisvaikutelma 10
Oli kiva, että meno näytti ilmeisesti yhtä kivalle kuin meistä tuntui. Pehkonen kejhui yhteistyötä ja sanoi, että koira on nopea, mutta tarkka :)
Jos paikkamakuuta ei lasketa, Popin kanssa oli ihana olla kehässä, oli sama tunne kuin treenatessa. Minua ei jännittänyt ja heti seuraamisen alusta lähtien tuntui sille, että hyvin menee. Kehään meno onnistui, tätä on nyt treenattu. Lisäksi viimeistelytreenien perusasentovahvistukset siirtyi hienosti kisaan, ei ollut vinoutta ja virittyi hienosti käskystä.
Loppupisteet 198p. kunniapalkinto ja luokkavoitto!
Koiria oli joku 12 ja monta tosi hyvää! Meitä ennen oli mm. tosi hyvä kelpie. Alokasluokastakin tuli tosi paljon ykkösiä ja ihan ansaitusti! Saatiin palkinnoksi reppu ja ruokalahjakortti - tämmöisistä palkinnoista mä tykkään :)
Niin, ja mikäs se on kisatessa, kun "POP Fan club" ;) oli paikalla! Meitä oli kannustamassa vaikka kuinka monta, KIITOS <3 Ainiin, palaute oli, et minä en ansaitse kierrosta viereisessä baarissa, kun saatiin seuraamisesta vain 9 :D Hirrrrveen tiukkoja ovat :D .
Mietin kisan jälkeen sitä, miten kannustusjoukot vaikuttaa omaan fiilikseen. Asiasta voi ottaa paineet ja alkaa jännittämään, kun ovat tulleet juuri meitä katsomaan. Ja entäs jos epäonnistutaan? Osa porukasta jättivät omat hallitreeninsä väliin ja tulivat katsomaan meitä! Ehkä tämä minun henkinen valmentautuminen on tosiaankin saanut aikaan jotain... Minusta oli ihan tosi huippua, kun meijän tiimi oli mukana ja oli tosi hyvä fiilis mennä kehään :) Vuoroa odotellessa sai rupatella ja sitten kun otin Poppiksen kanssa latautumishetken ennen kehää, saatiin keskittyä. Jännitystä on poistanut kyllä sekin, että tiesin kisaan osallistuessa, että Pop osaa kaikki asiat. Kaikki ei mene täydellisesti tietenkään aina, mutta osaamista on sen verran, että epäonnistuminen olisi pikemminkin vahinko.
Poppis on ihgu <3
sunnuntai, 30. syyskuu 2012
Huonot treenit ja suru-uutinen :(
Tämän päivän treeneistä ja ohjaajan mokista voisi kirjoittaa pidemminkin. Riittänee kun kerron, että olin huono. Silti oli mukavaa.
Tänä iltana mukava päivä vaihtui surullisiin tunnelmiin. Päivin Indy sairastui täysin yllättäin ja jouduttiin nukuttamaan ikiuneen. Koskaan ei tiedä kauanko aikaa on... Indy oli minulle rakas koiraystävä, jonka elämää olin seurannut ihan pikkupennusta asti. Päiville ja koko Indyn perheelle paljon voimia suuressa surussanne. Joskus tulee päivä kun hienon Indyn elämää voi hymyillen muistella, mutta sitä ennen tulee kyyneleet.... Hyvää makaa Indy!
Tänä iltana mukava päivä vaihtui surullisiin tunnelmiin. Päivin Indy sairastui täysin yllättäin ja jouduttiin nukuttamaan ikiuneen. Koskaan ei tiedä kauanko aikaa on... Indy oli minulle rakas koiraystävä, jonka elämää olin seurannut ihan pikkupennusta asti. Päiville ja koko Indyn perheelle paljon voimia suuressa surussanne. Joskus tulee päivä kun hienon Indyn elämää voi hymyillen muistella, mutta sitä ennen tulee kyyneleet.... Hyvää makaa Indy!
lauantai, 29. syyskuu 2012
Oli kevät ja sitten tuli syksy. Huomasiko kesää kukaan?
Kesän aikana bloggailuinto oli yhtä runsasta kuin auringonpaiste... Tämä vaan jäi, mutta otetaanpa nyt lyhyt kooste kesästä, johon on mahtunut iloa ja surua. Elämää siis.
Kesän päätapahtuma Toko SM oli tänä vuonna Kuopiossa. Poppis ei osallistunut, mutta minä olin lauantaina talkoissa ja sunnuntaina yleisössä. Katri ja bc Mervi majoittuivat meille ja heitä toki kovasti peukutettiin. Mervi oli ihan mahtava!!! Toinen ihana oli tietty Poppisen puolisisko Zip, joka hienosti pronssille! Oli kiva viikonloppu ja mukava nähdä tuttuja. KPSH:n Team hoiti kisat hienosti ja edellisten Kuopion kisojen vast.koetoimitsijana on sanottava, että edelliset kisat oli huiput, mutta nämä oli vielä paremmat! Hienoa!
Heti kisaviikonlopun jälkeisenä maanantaina Iiris meni huonoon kuntoon. Tiistaina oli aika saattaa Iiris viimeiselle matkalleen. Iiris oli pieni koira, joka teki elämässään suuria tekoja. Silloin, kun kukaan muu ei olisi saanut minua ihmisten eteen, Iiris sai. Iiris oli oma kasvattini ja kulki rohkeasti mukanani yli 16 vuotta. Oli suuri etuoikeus saada elää niin pitkä yhteinen elämä. Iiriksen nukahtaessa ikiuneen kuiskasin sille vielä "kiitos". Vaikka rakkaat ovat poissa täältä, ovat Sabi, Tessa, Jo-Jo ja Iiris aina mukana. Sydämessä. Kiitos jälleen Liisa Jalkaselle Tuhatjalkaan.
Muutama päivä Iiriksen poismenon jälkeen treenailin Popin kanssa ja treenit meni täydellisesti, tuli iloa murheeseen. Sitten Pop juoksi pallon perässä, kierähti selälleen ja huusi suoraa huutoa kivusta. Siinä koiran luokse juostessa ehdin ajatella jo vaikka mitä. Popin rauhoituttua ja päästessä ylös aristi vähän toista takajalkaa, mutta alkoi liikkua normaalisti. Tälle ei nyt ole löytynyt sitten mitään syytä. Saman tyyppisiä juttuja tuli vielä seuravalla viikolla muutama, tosin huomattavasti lievempinä Tästä sain kuitenkin kimmokkeen varata Poppiselle kuvausajan mahd. pian.
Tästä meni ehkä viikko, niin Tio sairastui. Tämäkin oli aika mystistä. Vein sen lääkäriin, että tämä koira ei ole nyt kunnossa, vaikkei sillä ole mitään selkeää oiretta. Siltä otettiin vérikokeet, kuvattiin vatsaontelo (olin varma, että löytyy syöpä) ja otettiin virtsanäyte. Oikeastaan mitään muuta ei löytynyt kuin mahd. viite pissitulehdukseen. Eläinlääkäri epäili enemmän, että Tio olisi reagoinut Iiriksen poismenoon. Olihan Iiris ollut Tion elämässä aina, mutta oirehdinta alkoi äitini luona Tion ollessa hoidossa? Jokatapauksessa Tio siitä sitten vähitellen palautui normaaliksi. Ja jotta nyt Runekaan ei olisi kolhuilta säilynyt, niin sekin jumahti kesän aikana ihan totaalijumiin ja oli ihan hommaa saada se sitten kuntoon.
Pop kävi sitten kuvissa ja tulokset: Lonkat B/B, kyynärät 0/0, polvet 0/0, terveet olat, terve selkä. Silmätarkastus siis vielä tekemättä. Toiveena oli kiva ja terve koira, mutta sen päälle tuli vielä kauneuttakin ;) Kiitos vaan kasvattajalle :)
Tokoa on toki tehty pitkin kesä ja vähän jälkeä. Poppisen treeneihin on vaikuttaneet minun ongelmat polven ja selän kanssa ;( Jälkeä tehtiin ihan törkeen vähän, johtuen myös työkiireistä. Sen verran kyllä tehtiin, että mm. tipuin suohon ja eksyn metsään. Onneksi Paulan tosi taitava hakukoira Sylvi etsi ja pelasti minut! Siellä suossa kyllä ajattelin, että saa muut jäljestää, mä vaan tokoilen. Perkele.
Kisaamista tänä kesänä harjoitteli vain Popin bändikaveri Rune. Ekasta kisasta alokasluokan ykkönen ja jtn 170 ja rapiat pistettä. Rune kävi myös luonnetestissä +95 pisteen edestä, oli myös laukausvarma. Rune antoi hyökkäystilanteessa tilaa hyökkääjälle ja katsoi ilmeellä "tän mäkin tahdon nähdä". Rune nimittäin oli todistamassa kun vedin yksi aamu kilarit minun aamutreenejä häirinneille kaupungin virkaintoisille kenttähemmoille...
Jotain tulosta ne Popin tokotreenitkin tuottivat: osallistuttiin Pohjois-Savon kennelpiirin nuorten koirien tokoringin pääsykokeeseen ja tultiin valituksi rinkiin. Pääsykoe ei tietenkään mennyt ihan priimasti ja kehitin kamalan jännityksen siihen. Mutta pääasia, että sen verran osattiin (vaikka heitin valitsijoita melkein noutokapulalla...) että porukkaan päästiin. Taso oli korkea ja muutava lupaava koira ei vielä tällä kertaa mukaan päässeet.
Pääsykoetta seuraavana päivänä oltiin Varkaudessa koulutuksessa. Ensin Satu Taskiselle näytettiin tunnaria, joka ei pelittänyt ja kaukoja, jotka nekään ei pelittäneet. Tuli taas hyvät vinkit! Oili Huotari oli uusi tuttavuus, hänelle näytettiin sitä ikuista seuraamista. No hyvin tuli esille ongelmat ja oikeesti vähän v*tutti kun saatiin niin perusohjeet. Ei siksi, etteikö se olisi juuri ollut sitä mitä meille pitikin sanoa, vaan siksi, että olen hemmetti siirtänyt sitä kehään menon ja kontaktin vaatimista vaan koko ajan eteenpäin. Huono minä :( Mutta saatiin ihan hyvästi asian suhteen patistusta ja kappas, viikossa mentiin jo paljon eteenpäin. Tämä on nyt pidetty koko ajan mielessä. Minulla oli tähän projekti, jonka toteutus oli jäänyt puolitiehen. Muuten olis ollut kyllä aika luuseri-olo, mutta onneksi kåsittelen asioita enemmän tasolla *katotaan prkl, me kyllä vielä osataan!* :D Mut kaikkinensa ihan tosi hyvä koulutuspäivä, toivottavasti jatkoa seuraa...
Häiriöiden (ja nyt treeneissä todettuna, myös hyvän seuran) vuoksi hakeuduttiin KPSH:n tokoryhmään. Päästiin ryhmään ja treenit ovat sunnuntai-päivisin, mikä oli töiden vuoksi ainut mahdollinen päivä. Sattui hyvä tuuri, päästiin kivaan ryhmään ja nyt pari ekaa kertaa on olleet oikein antoisat.
Tässä vielä nopea kooste tämän hetken liikkeiden tilasta:
Paikka istuminen. voisin jättää ylimääräiset avut pois (pallo).
Paikkamakuu: Kääntyy lonkka-asentoon aika helposti. En puutu tähän ennen avo-kisaa.
Seuraaminen: On parempaa, tekemistä silti riittää. Olen tyytynyt nyt matalampaan kontaktiin, mutta sen pitää olla koko ajan stabiili. Paikka ollut yleensä ok, välillä poikittaa. Tässä eniten harjoiteltava edelleen kontaktia ja perusasentoja, tekee tosi hitaat istumiset.
Jäävät: Nämä ok, ellei istu kun sanotaan stop... (mutta istuu aika hitsin hyvin tässä ;) )
Luoksetulo: Stoppeja tehty, tästä en vielä jaksa kamalasti ressata,
Ruutu: Sekä merkki että ruutu on vielä aika suurpiirteiset. Asenne tosi hyvä, pitää tehdä välillä paikka-treeniä.
Ohjattu: Tämä on perussettinä hyvä. Viime su teki mielettömän hienon vasemman puolen kaarella ja takaanostolla!
Hyppynouto: Kaikilla kapuloilla ja joka koolla ok. Myös vinot, hämykäskyt etc. Tämä on nyt ehkä se meidän paras liike... No se on ehket tokon helpoin liike ylipäätään...
Tunnari: No tän eteen olen tehnyt aika paljon hommia. Ongelmana on, että saattaa nostella muita (joskus hutiloi ja tuo viereisen). Välillä liian innokas. Toisaalta myös paljon hyviä treenejä. Tarvitsee ehdottomasti häiriöitä tähän.
Kaukot: No daa... Avossakin jos liikaa intoa, niin peppu saattaa vähän liikahtaa. Nyt oon tehnyt vaihtojen kans paljon hommia ja kyllä ne päivittäiset kolmet - neljät (x aika monta vaihtoa) kaukotreenit alkaa näkyä. Kun itse olen hidas ja rauhallinen, koirakin on... Yllättävää :)
Ja tästä kai se syksyinen treenikausi sitten lähtee...
Kesän päätapahtuma Toko SM oli tänä vuonna Kuopiossa. Poppis ei osallistunut, mutta minä olin lauantaina talkoissa ja sunnuntaina yleisössä. Katri ja bc Mervi majoittuivat meille ja heitä toki kovasti peukutettiin. Mervi oli ihan mahtava!!! Toinen ihana oli tietty Poppisen puolisisko Zip, joka hienosti pronssille! Oli kiva viikonloppu ja mukava nähdä tuttuja. KPSH:n Team hoiti kisat hienosti ja edellisten Kuopion kisojen vast.koetoimitsijana on sanottava, että edelliset kisat oli huiput, mutta nämä oli vielä paremmat! Hienoa!
Heti kisaviikonlopun jälkeisenä maanantaina Iiris meni huonoon kuntoon. Tiistaina oli aika saattaa Iiris viimeiselle matkalleen. Iiris oli pieni koira, joka teki elämässään suuria tekoja. Silloin, kun kukaan muu ei olisi saanut minua ihmisten eteen, Iiris sai. Iiris oli oma kasvattini ja kulki rohkeasti mukanani yli 16 vuotta. Oli suuri etuoikeus saada elää niin pitkä yhteinen elämä. Iiriksen nukahtaessa ikiuneen kuiskasin sille vielä "kiitos". Vaikka rakkaat ovat poissa täältä, ovat Sabi, Tessa, Jo-Jo ja Iiris aina mukana. Sydämessä. Kiitos jälleen Liisa Jalkaselle Tuhatjalkaan.
Muutama päivä Iiriksen poismenon jälkeen treenailin Popin kanssa ja treenit meni täydellisesti, tuli iloa murheeseen. Sitten Pop juoksi pallon perässä, kierähti selälleen ja huusi suoraa huutoa kivusta. Siinä koiran luokse juostessa ehdin ajatella jo vaikka mitä. Popin rauhoituttua ja päästessä ylös aristi vähän toista takajalkaa, mutta alkoi liikkua normaalisti. Tälle ei nyt ole löytynyt sitten mitään syytä. Saman tyyppisiä juttuja tuli vielä seuravalla viikolla muutama, tosin huomattavasti lievempinä Tästä sain kuitenkin kimmokkeen varata Poppiselle kuvausajan mahd. pian.
Tästä meni ehkä viikko, niin Tio sairastui. Tämäkin oli aika mystistä. Vein sen lääkäriin, että tämä koira ei ole nyt kunnossa, vaikkei sillä ole mitään selkeää oiretta. Siltä otettiin vérikokeet, kuvattiin vatsaontelo (olin varma, että löytyy syöpä) ja otettiin virtsanäyte. Oikeastaan mitään muuta ei löytynyt kuin mahd. viite pissitulehdukseen. Eläinlääkäri epäili enemmän, että Tio olisi reagoinut Iiriksen poismenoon. Olihan Iiris ollut Tion elämässä aina, mutta oirehdinta alkoi äitini luona Tion ollessa hoidossa? Jokatapauksessa Tio siitä sitten vähitellen palautui normaaliksi. Ja jotta nyt Runekaan ei olisi kolhuilta säilynyt, niin sekin jumahti kesän aikana ihan totaalijumiin ja oli ihan hommaa saada se sitten kuntoon.
Pop kävi sitten kuvissa ja tulokset: Lonkat B/B, kyynärät 0/0, polvet 0/0, terveet olat, terve selkä. Silmätarkastus siis vielä tekemättä. Toiveena oli kiva ja terve koira, mutta sen päälle tuli vielä kauneuttakin ;) Kiitos vaan kasvattajalle :)
Tokoa on toki tehty pitkin kesä ja vähän jälkeä. Poppisen treeneihin on vaikuttaneet minun ongelmat polven ja selän kanssa ;( Jälkeä tehtiin ihan törkeen vähän, johtuen myös työkiireistä. Sen verran kyllä tehtiin, että mm. tipuin suohon ja eksyn metsään. Onneksi Paulan tosi taitava hakukoira Sylvi etsi ja pelasti minut! Siellä suossa kyllä ajattelin, että saa muut jäljestää, mä vaan tokoilen. Perkele.
Kisaamista tänä kesänä harjoitteli vain Popin bändikaveri Rune. Ekasta kisasta alokasluokan ykkönen ja jtn 170 ja rapiat pistettä. Rune kävi myös luonnetestissä +95 pisteen edestä, oli myös laukausvarma. Rune antoi hyökkäystilanteessa tilaa hyökkääjälle ja katsoi ilmeellä "tän mäkin tahdon nähdä". Rune nimittäin oli todistamassa kun vedin yksi aamu kilarit minun aamutreenejä häirinneille kaupungin virkaintoisille kenttähemmoille...
Jotain tulosta ne Popin tokotreenitkin tuottivat: osallistuttiin Pohjois-Savon kennelpiirin nuorten koirien tokoringin pääsykokeeseen ja tultiin valituksi rinkiin. Pääsykoe ei tietenkään mennyt ihan priimasti ja kehitin kamalan jännityksen siihen. Mutta pääasia, että sen verran osattiin (vaikka heitin valitsijoita melkein noutokapulalla...) että porukkaan päästiin. Taso oli korkea ja muutava lupaava koira ei vielä tällä kertaa mukaan päässeet.
Pääsykoetta seuraavana päivänä oltiin Varkaudessa koulutuksessa. Ensin Satu Taskiselle näytettiin tunnaria, joka ei pelittänyt ja kaukoja, jotka nekään ei pelittäneet. Tuli taas hyvät vinkit! Oili Huotari oli uusi tuttavuus, hänelle näytettiin sitä ikuista seuraamista. No hyvin tuli esille ongelmat ja oikeesti vähän v*tutti kun saatiin niin perusohjeet. Ei siksi, etteikö se olisi juuri ollut sitä mitä meille pitikin sanoa, vaan siksi, että olen hemmetti siirtänyt sitä kehään menon ja kontaktin vaatimista vaan koko ajan eteenpäin. Huono minä :( Mutta saatiin ihan hyvästi asian suhteen patistusta ja kappas, viikossa mentiin jo paljon eteenpäin. Tämä on nyt pidetty koko ajan mielessä. Minulla oli tähän projekti, jonka toteutus oli jäänyt puolitiehen. Muuten olis ollut kyllä aika luuseri-olo, mutta onneksi kåsittelen asioita enemmän tasolla *katotaan prkl, me kyllä vielä osataan!* :D Mut kaikkinensa ihan tosi hyvä koulutuspäivä, toivottavasti jatkoa seuraa...
Häiriöiden (ja nyt treeneissä todettuna, myös hyvän seuran) vuoksi hakeuduttiin KPSH:n tokoryhmään. Päästiin ryhmään ja treenit ovat sunnuntai-päivisin, mikä oli töiden vuoksi ainut mahdollinen päivä. Sattui hyvä tuuri, päästiin kivaan ryhmään ja nyt pari ekaa kertaa on olleet oikein antoisat.
Tässä vielä nopea kooste tämän hetken liikkeiden tilasta:
Paikka istuminen. voisin jättää ylimääräiset avut pois (pallo).
Paikkamakuu: Kääntyy lonkka-asentoon aika helposti. En puutu tähän ennen avo-kisaa.
Seuraaminen: On parempaa, tekemistä silti riittää. Olen tyytynyt nyt matalampaan kontaktiin, mutta sen pitää olla koko ajan stabiili. Paikka ollut yleensä ok, välillä poikittaa. Tässä eniten harjoiteltava edelleen kontaktia ja perusasentoja, tekee tosi hitaat istumiset.
Jäävät: Nämä ok, ellei istu kun sanotaan stop... (mutta istuu aika hitsin hyvin tässä ;) )
Luoksetulo: Stoppeja tehty, tästä en vielä jaksa kamalasti ressata,
Ruutu: Sekä merkki että ruutu on vielä aika suurpiirteiset. Asenne tosi hyvä, pitää tehdä välillä paikka-treeniä.
Ohjattu: Tämä on perussettinä hyvä. Viime su teki mielettömän hienon vasemman puolen kaarella ja takaanostolla!
Hyppynouto: Kaikilla kapuloilla ja joka koolla ok. Myös vinot, hämykäskyt etc. Tämä on nyt ehkä se meidän paras liike... No se on ehket tokon helpoin liike ylipäätään...
Tunnari: No tän eteen olen tehnyt aika paljon hommia. Ongelmana on, että saattaa nostella muita (joskus hutiloi ja tuo viereisen). Välillä liian innokas. Toisaalta myös paljon hyviä treenejä. Tarvitsee ehdottomasti häiriöitä tähän.
Kaukot: No daa... Avossakin jos liikaa intoa, niin peppu saattaa vähän liikahtaa. Nyt oon tehnyt vaihtojen kans paljon hommia ja kyllä ne päivittäiset kolmet - neljät (x aika monta vaihtoa) kaukotreenit alkaa näkyä. Kun itse olen hidas ja rauhallinen, koirakin on... Yllättävää :)
Ja tästä kai se syksyinen treenikausi sitten lähtee...
lauantai, 26. toukokuu 2012
Lauantain tokot part 1
Riikka tuii Ilon kanssa treenailemaan.
Pop aloitti seuraamisella, pohdin miten edetä ja ei tässä nyt ole vaihtoehtoja, kuin tehdä työtä. Ongelma on siis kontakti. Nyt päätin, että aloitan naksulla vahvistaen kontaktia paikalla ja liikkeessä Rikka naksutteli ja yksi probleema on se, että vaikka pää on oikeassa asennossa, saattaa silmät olla ihan väärään suuntaan. Huoh,. No mut tällä jatketaan.
Merkkiä. Ajatuksena, että paikka olis lähempänä. Tein eka läheltä, mut menee ensin kauaksi ja tulee sit lähelle. Eli ei toimi. No sitten tein muutamia, että Pop tuli hakemaan palkan minulta ja tämä lähti heti toimimaan. Hyvä.
Loppuun ruutu. Merkin kautta. Hyvä ruutu, Riikka palkkasi pallolla. Vauhti oli reipas, mutta ei asennetta. Joten loppuun yksi ruutu hetsattuna asenteella!
Kiitti Riikka seurasta ja kuuntelusta *olen ajatellut tätä nyt niin että...* :)
